HAASTATTELUT VIDEOTUOTANNOSSA

Haastattelutyylejä löytyy varmasti yhtä monta kuin on haastattelijoitakin. Tässä artikkelissa kerromme, kuinka me suunnittelemme ja teemme haastattelut videoihimme ja miksi teemme ne kuten teemme. Käymme läpi koko prosessin alusta loppuun: miten valitsemme haastateltavat, miten valmistelemme heidät kuvauspäivään ja kuinka teemme haastattelut kuvauspaikalla.

VIDEOTUOTANTO ALKAA TAVOITTEEN ASETTELUSTA

Videotuotantomme alkaa aina tavoitteiden asettelusta. Ennen kuin videoiden sisällöstä tai tyylistä voidaan edes keskustella, käymme asiakkaan kanssa tarkasti läpi miksi ylipäätään teemme videoita. Mitä haluamme että tapahtuu, kun ihminen katsoo videon? Mitä haluamme saada aikaan?

Videolla voidaan toki edistää monenlaisia asioita yhtäaikaa, mutta meillä täytyy olla selkeä, yhtenäinen käsitys siitä, mitä ensisijaisesti ajamme takaa. Haluammeko suoraan myydä tuotetta tai palvelua? Ohjata liikennettä laskeutumissivulle? Opettaa asiakasta? Edistää rekrytointia? Lisätä tunnettuutta?

Kun ensisijainen tavoite on määritelty, suunnittelemme askeleet, joilla tavoitteeseen päästään. Käymme läpi, millä tavalla video palvelee asiakasta ja loppuviimein edistää myyntiä. Tässä kohtaa mietimme myös, mitkä ovat tuotannon toissijaiset tavoitteet – montako kärpästä saamme nujerrettua yhdellä iskulla?

Seuraava askel on määrittää videon kohderyhmä: ketkä ovat yrityksen asiakkaita ja missä he viettävät aikaa?

Kohderyhmän perusteella päätämme tuotannon ensisijaisen julkaisukanavan. Julkaisukanava muodostaa raamit sille millaisia videoita meidän täytyy tehdä. Videon pituus, kuvasuhde, äänet, viestinnän muodot ja tyylit ovat kaikki kanavakohtaisia ominaisuuksia. Ihmiset kuluttavat Facebookissa videoita aivan eri tavalla kuin YouTubessa. Emme voi vain kuvata ”jotain videota” ja odottaa, että se toimii kaikissa kanavissa samalla tavalla. Meidän on pakko optimoida video johonkin kanavaan, jos haluamme saada aikaan parhaita tuloksia.

Tottakai sama video voidaan julkaista myös useissa eri kanavissa, eli jälleen kerran puhumme ensisijaisesta kanavasta ja sen valinnasta.

KETÄ HAASTATELLAAN?

Kun tuotannon tavoitteet on aseteltu ja raamit määritelty, on aika suunnitella kerrontatyyli ja päättää narratiivi. Tarinan päähenkilöt valitaan sen mukaan, ketä haluamme videoilla puhutella ja mistä näkökulmasta.

Esimerkiksi rekryvideoissa on loogista päästää ääneen yrityksen henkilöstö ja johto. Asiakaspalvelusta taas pystyy parhaiten kertomaan yrityksen asiakkaat ja tekijät, joka ovat suorassa vuorovaikutussuhteessa asiakkaisiin. He ovat relevantteja asiantuntijoita aiheesta.

Kun ulkoiluvaatevalmistaja haluaa kasvattaa brändinsä tunnettuutta, on luonnollista nostaa videosisällöissä esiin ulkoilulajien harrastajia, kuten kiipeilijöitä ja luontokuvaajia. Tai jos videon ensisijainen kohderyhmä on keski-iän ylittäneet miehet, on luonnollista valita haastatteluun heille samaistuttava henkilö, toinen keski-iän ylittänyt mies.

Eräissä tuotannoissa olemme tehneet samasta videosta eri versioita, eri haastateltavalla (mies, nainen, nuori, iäkäs jne). Näin asiakas saa käyttöönsä useita videoita, joita voi mainonnassa kohdentaa eri ihmisryhmille samaistuttavalla kertojalla.

Haastateltavien valintaan ei ole kuitenkaan olemassa mitään yksioikoista kaavaa. Haastateltavien valinta perustuu aina tuotannon kokonaisuuteen, tavoitteisiin, yrityksen yksilöllisiin ominaisuuksiin ja vahvuuksiin, brändiin sekä esimerkiksi resursseihin. Haastateltavien valinta vaatii ymmärrystä tarinasta. Hyvä lähtökohta on, että haastateltava on samaistuttava, kiinnostava ja asian kannalta relevantti hahmo.

Miltä näyttää Rulla Median kuvauspäivä? Katso alta behind the scenes -video Lempi Terveyspalveluiden videotuotannosta.

HAASTATTELURUNKO – MITÄ KYSYTÄÄN?

Kun haastateltavat on päätetty, voimme siirtyä itse haastatteluihin. Suunnittelemme haastattelurungon jokaisen asiakkaan kanssa yhdessä. Esitämme rungosta vedoksen, jota asiakas sitten täydentää parhaaksi katsomallaan tavalla.

Samaa runkoa sovelletaan kaikkiin samassa projektissa oleviin haastateltaviin. Jos haluamme jatkossa käyttää materiaalia uudestaan asiakkaan toisessa tuotannossa, tiedämme mitä materiaalia löytyy arkistosta.

Pari sanaa kysymysten asettelusta. Fakta on, että jokaiseen kysymykseen on piilotettu vastaus. Sillä on ratkaiseva merkitys, missä muodossa kysymykset esitetään.

Tämä ei missään nimessä tarkoita sitä, että pyrkisimme manipuloimaan haastateltavan mielipiteitä tai vastauksia, vaan kyse on siitä, että jos halumme saada videoon sujuvan narratiivin ja vahvan tarinallisen selkärangan, on haastattelurunko suunniteltava ajatuksella. Meillä on oltava visio siitä, miten, missä muodossa ja järjestyksessä toivomme, että haastateltava vastaa kysymyksiin.

Yleensä kysymykset kannattaa esittää niin, että niihin on mahdotonta vastata pelkästää kyllä tai ei. Avoimet kysymykset, kuten ”Millainen työpaikka Rulla Media on?”, ovat parempia kuin suljetut kysymykset, kuten ”Onko Rulla Media hyvä työpaikka?” Anna haastateltavalle tilaa kertoa aiheesta omin sanoin.

Olemme oppineet kokemuksesta pari asiaa.

Ensinnäkin haastattelu kannattaa aloittaa kevyistä kysymyksistä ja edetä hiljalleen syvällisempiin ja vaikeampiin aiheisiin. Alussa haastateltavalta voi aivan hyvin kysyä myös sellaisia asioita, joita ei ole edes aikomus käyttää videossa. Tärkeintä on saada juttu luistamaan ja haastateltava rentoutumaan.

Laitamme myös kameran aina hyvissä ajoin päälle ennen varsinaisia haastattelukysymyksiä. Näin rennosta keskustelusta voidaan siirtyä haastatteluun saumattomasti ja huomaamattomasti. Kameran räplääminen aiheuttaa aina sen, että haastateltava varautuu. Älä missään nimessä sano ainakaan ”käy”.

Toiseksi kuvaustilanteessa kameraan tottumattomat ihmiset saattavat välillä unohtaa tärkeitäkin asioita. Se on aivan normaalia. Nykyään teemme haastattelut niin, että pari päivää ennen kuvauksia soitamme jokaisella haastateltavalle ja haastattelemme heidät puhelimitse etukäteen. Haastateltavan on helppo vastailla kysymyksiin illalla kotona. Yleensä ihmiset myös kertovat puhelimessa yllättävän avoimesti asioista. Tässä kohtaa kaikki vastaukset kirjoitetaan sanatarkasti ylös.

Kun kuvauspäivänä esitämme haastateltavalle samat kysymykset, voimme tukeutua muistiinpanoihimme. Voimme esimerkiksi tarkistaa, ovatko vastaukset linjassa parin päivän takaiseen. Lisäksi voimme nostaa esiin asioita, joita haastateltava saattaa kameraa jännittäessään unohtaa.

”Kun puhuimme pari päivää sitten puhelimessa, kerroit että teidän ruoissa käytetään hyvin harvinaisia mausteita? Pitääkö tämä paikkansa, ja voisitko kertoa siitä lisää?”

”Kun puhuimme pari päivää sitten puhelimessa, kerroit että turvallisuus otetaan teillä hyvin konkreettisesti huomioon? Käytit hauskaa esimerkkiä Aku Ankasta. Pitääkö tämä paikkansa, ja voisitko kertoa siitä tässä?”

”Kun puhuimme pari päivää sitten puhelimessa, kerroit että tietoturvallisuus on teille todella tärkeä asia? Kerroit teidän prosesseista, jotka kuulostivat todella pitkälle hiotuilta. Pitääkö tämä paikkansa, ja voisitko kertoa siitä tarkemmin?”

Ihmismieli on unohtavainen. Muistiinpanojen avulla voimme palauttaa haastateltavan muistiin tärkeitä asioita tai hauskoja yksityiskohtia.

Katso alla olevasta video esimerkkinä, kuinka tarina voidaan rakentaa yhden haastattelun ympärille.

Eli lyhyesti: Kaikki lähtee liikkeelle videotuotannon tavoitteista. Haastateltavat valitaan aina tavoitteen mukaan. Sisällöllisesti tärkeintä, että haastateltava on katsojalle samaistuttava, kiinnostava ja videon tarinan kannalta relevantti hahmo. Haastattelurungon suunnitteluun kannattaa käyttää aikaa, jotta haastateltava esitetää asiat videoon sopivassa muodossa.

Mikäli tarvitset apua videotuotannossa tai olet suunnitellut videoiden hyödyntämistä markkinoinnissa, ota rohkeasti yhteyttä, tai soita suoraan Jussille numeroon 044 276 1727.